Näitä kirjoja Suomessa lainattiin eniten vuonna 202317.05.2024
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto julkisti lainatuimpien teosten kärkilistat keräämiensä tilastojen pohjalta. Top 300 -listaus paljastaa, miten suosittua lasten- ja nuortenkirjallisuus on. Sanaston julkaisemat lainatuimpien kirjojen top 5 -listat kertovat, mitä teoksia suomalaiset lainasivat kirjastoista eniten vuonna 2023. Tilastoissa on huomioitu vain painettujen teosten ja cd-äänikirjojen lainat. Kärkipoimintojen lisäksi Sanasto julkaisee nyt myös top 300 -listan kaikista yleisten kirjastojen lainatuimmista ja top 100 -listan korkeakoulukirjastojen lainatuimmista kirjoista. Listan voi ladata Sanaston verkkosivuilta. Top 300 -listan teoksista noin kolme neljäsosaa on lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta ja neljäsosa aikuisten kirjallisuutta. Viime vuoden lainatuin kotimainen romaani oli Satu Rämön Hildur (2022). Rämön kirjoittaman dekkarisarjan toinen osa Rósa & Björk (2023) nousi saman listan toiselle sijalle. – "Lainatuimpien teosten kärkisijoitus on minulle valtava ilo ja kunnia. Olen aina ollut suuri kirjastojen fani. Kirjastojen kautta löysin jo lapsena rakkauteni lukemiseen ja kirjoittamiseen. Kirjailijana yritän tehdä mahdollisimman paljon lukijatapaamisia nimenomaan kirjastoihin", sanoo Rämö. Käännösromaaneista lainatuin oli Delia Owensin kirjoittama ja Maria Lyytisen suomentama Suon villi laulu (2020). Suon villi laulu on lainatuimpien käännösromaanien kärkisijoilla jo kolmatta vuotta peräkkäin. Myös Lucinda Rileyn romaanit pitivät paikkansa lainatuimpien teosten listalla. Yleisten kirjastojen tietokirjavalikoiman lainatuin oli tänäkin vuonna Sirkka Hirsjärven, Pirk Toiselle sijalle kohosi viime vuonna menehtyneen neurokirurgin, Juha Hernesniemen, teos Aivokirurgin muistelmat (2022) ja kolmannen sijan otti Jenni Haukion muistelmateos Sinun tähtesi täällä – Vuodet tasavallan presidentin puolisona (2023). Korkeakoulukirjastoista puolestaan lainattiin eniten laadullisen tutkimuksen opasta Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Jouni Tuomi ja Anneli Sarajärvi, 2002–). Sanasto kerää joka vuosi lainamäärät kaikista Suomen kirjastoista lainauskorvausten maksamista varten. Valtion budjetista rahoitettua lainauskorvausta tilitetään Sanastosta vuosittain noin 10 miljoonaa euroa ja lainakohtainen korvaus on vuodesta riippuen ollut 26–31 senttiä. Lainauskorvaus on tärkeä osa monen kirjailijan ja kääntäjän toimeentuloa – yli 300 kirjallisuuden tekijää saa lainauskorvausta yli 5 000 euroa vuodessa. – "Olen onnekas, että Hildur-kirjasarjani on löytänyt niin monien lukijoiden sydämiin. Lainauskorvaukset osaltaan mahdollistavat sen, että kirjailijuus voi olla minulle työ", sanoo kirjailija Satu Rämö. Tänään Sanasto on maksanut tekijäasiakkailleen noin 2,9 miljoonaa euroa lainauskorvauksia vuosilta 2019–2022. Vuoden 2023 kirjastolainoista maksetaan korvauksia ensimmäisen kerran lokakuussa 2024. Eri kategorioiden lainatuimmat kirjat 2023Tilastoissa on mukana vain painettujen kirjojen ja cd-äänikirjojen lainat. Katso kaikki listat Sanaston verkkosivuilta. Kotimainen kaunokirjallisuus1. Hildur, kirjoittanut Satu Rämö Käännetty kaunokirjallisuus1. Suon villi laulu, kirjoittanut Delia Owens, suomentanut Maria Lyytinen Kotimainen lasten- ja nuortenkirjallisuus1. Tatu ja Patu kesäleirillä, tekijät Aino Havukainen ja Sami Toivonen Tietokirjallisuus, yleiset kirjastot1. Tutki ja kirjoita, kirjoittanut Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes & Paula Sajavaara |